Tekoäly on ohjelmisto, joka oppii datasta tekemään päätöksiä tai tuottamaan sisältöä ilman, että jokaista sääntöä on erikseen koodattu. Yrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa käytännössä yhtä asiaa: aiemmin ihmistyötä vaatineet tehtävät — luokittelu, ennustaminen, tekstin kirjoittaminen, kuvien analysointi, päätöksenteko rajatussa kontekstissa — voidaan tuottaa nopeammin, halvemmin ja usein tarkemmin.
Perinteinen ohjelmisto seuraa sääntöjä, jotka kehittäjä on kirjoittanut. Jos asiakas on täyttänyt lomakkeen, lähetä sähköposti. Jos summa ylittää 10 000 euroa, pyydä hyväksyntä. Sääntöjä on rajallisesti, ja ne ovat aina eksplisiittisiä. Tekoäly toimii toisin. Sille annetaan esimerkkejä (dataa), ja se päättelee itse säännöt niiden takana. Kun malli on koulutettu, se osaa käsitellä myös uusia tapauksia, joita ei ollut koulutusdatassa. Juuri tämä tekee siitä hyödyllisen tilanteissa, joissa säännöt ovat liian monimutkaisia tai muuttuvat liian nopeasti käsin ylläpidettäviksi.
On hyödyllistä erottaa kolme tasoa, koska ne vaativat aivan eri kyvykkyyksiä ja investointeja.
Yleisin virhe on käyttää tekoälyä siihen, mihin se ei sovellu, ja jättää käyttämättä siellä, missä se tuottaisi selvää arvoa. Nyrkkisääntö: tekoäly on hyvä, kun tehtävä toistuu, sen tekemiseen on olemassa dataa, ja pieni virhemarginaali on siedettävissä.
Kymmenen vuoden kokemus AI-hankkeista näyttää saman kaavan yhä uudelleen. Nämä virheet on helppo välttää, jos ne tuntee etukäteen.
Ennen ensimmäistä pilottia johdon kannattaa vastata neljään kysymykseen. Nämä eivät ole teknisiä kysymyksiä — ne ovat strategisia päätöksiä, joita ei voi delegoida IT:lle.