Perinteinen tekoälystrategiaprojekti kestää 3–6 kuukautta, tuottaa 100+ sivun dokumentin ja maksaa 100 000 – 300 000 €. Sen jälkeen toteutus ei silti käynnisty, koska strategiadokumentti ei kerro mistä konkreettisesti aloitetaan.
Tekoälystrategian tekemiseen ei tarvita enää 3 kuukautta, koska teolliset viitekehykset (12 toimialan valmiiksi mallinnetut käyttötapauskirjastot, semanttinen kerros, governance) ovat olemassa. Työ ei ole "keksitään uutta" vaan "valitaan ja priorisoidaan meidän tilanteeseen sopivat". Kolme muuta muutosta: (1) EU AI Act on nyt tiedossa, joten governance-osuus on määriteltävissä säädöspohjaisesti, (2) LLM-työkalut ovat vakiintuneet, joten teknologiavalinnat ovat vähemmän tulehduttavia, (3) käytännön käyttötapaukset on nähty tuotannossa — arvaus on korvattavissa datalla.
Ensimmäisenä viikkona mitataan AI-maturiteetti kahdeksalla akselilla: strategia, data, teknologia, osaaminen, käyttöönotto, governance, kulttuuri ja ROI-mittarointi. Ilman numeerista T0-lähtötasoa myöhempi edistyminen ei ole todistettavissa.
Toisena viikkona tunnistetaan 20–40 mahdollista käyttötapausta ja karsitaan ne 6–10 priorisoituun tavoitteeseen. Priorisointimatriisi käyttää neljää akselia: liiketoiminta-arvo, toteutettavuus (data, teknologia, osaaminen), governance-riski ja ajoitus.
Kolmantena viikkona määritellään jaettu arkkitehtuuri, jonka päälle valitut käyttötapaukset rakennetaan: mitkä datatuotteet (Bronze, Silver, Gold) tarvitaan, mikä on semanttinen kerros käyttötapausten välillä, miten agentteja hallitaan ja miten EU AI Act -vaatimukset dokumentoidaan. Tämä viikko on kriittisin: ilman jaettua arkkitehtuuria jokainen käyttötapaus rakennetaan alusta ja yksikkökustannus ei laske skaalauksessa.
Neljäntenä viikkona koostetaan tiekartta, tehdään investointipäätökset ja määritellään mittarit. Tiekartta on 12 kuukauden mittainen ja jakaa käyttötapaukset kolmeen aaltoon: pilotti (1–3 kk), skaalaus (3–9 kk), tuotantovaltavirta (9–12 kk).